Hiphei, taitaa olla taudit tältä erää hätyytetty tältä sairastuvalta :o)!
Jo oli aikakin.
En muista koska viimeksi olisin ollut lähes 39 asteen kuumeessa ja vielä monta päivää. Kun kuume lähti, jäi silmien ja pään armoton särky sekä voimaton, tärisevä olo. Meinasi alkaa ärsyttämään, kun ei voinut katsella mitään (tv:tä, kirjaa, tietokonetta), ylhäällä ei voinut olla yhtään eikä nukkuakaan koko aikaa jaksanut ...
Tänään olo on ollut onneksi kuitenkin jo paljon parempi. Lepoa olen silti vielä tarvinnut enemmän kuin normaalisti, mutta jaksoin sentään jo vähän ommella ja leikkiä tyttöseni kanssa :).
Oli tyttökin innoissaan, kun äiti oli pitkästä aikaa touhussa mukana,
hurrasi oikein kun kerroin, että äiti on jo melkein terve =).
Mies kävi ostamassa viikonloppuna uuden kameran ja tiesin, että voin taas luottaa hänen valintaansa. Hyvä tuli :).
Panasonic DMC-LX3. Vähän isompi pokkari, jossa säätömahdollisuuksia ihan kivasti. Nyt vain pitäisi saada nuo silmät vielä täysin kuntoon, jotta voisin tavailla maailman pienimmällä tulostetun suomalaisen ohjekirjasen läpi ja aloittaa perehtymisen mitä milläkin säädöllä saa aikaan ... Juu, olen sitä lajia joka lukee myös ohjekirjoja ;).
Mutta, koska nyt talossa on kamera ja äiti on lähes jo voimissaan tarkoittaa se sitä, että on taas jotain pientä esiteltävää.
Minulla nämä ompelukset tuntuvat muuttuvan jatkuvasti romanttisempaan ja romanttisempaan suuntaan ... mutta minkä sille mahtaa kun mielestäni tähän kuului laittaa
vaaleanpunaista nauhaa ja brodyyriä :o).
Tämän pussukan laitan tuonne Huuto.net:iin myytäväksi (nimimerkillä Helist1n), kunhan saan ilmoituksen laadittua.
Näitä on hirmu kiva ommella ja koska itsellä ei ole tarvetta monille pussukoille, niin laitetaan eteenpäin.
Sain vihdoin myös oman enkelisydämeni valmiiksi :). Viikon tämä ehti olemaan jo nappia vaille valmis, mutta taudin kourissa voimat eivät riittäneet edes yhden pienen napin ompeluun.
Nyt on sekin paikoillaan!
Jo oli aikakin.
En muista koska viimeksi olisin ollut lähes 39 asteen kuumeessa ja vielä monta päivää. Kun kuume lähti, jäi silmien ja pään armoton särky sekä voimaton, tärisevä olo. Meinasi alkaa ärsyttämään, kun ei voinut katsella mitään (tv:tä, kirjaa, tietokonetta), ylhäällä ei voinut olla yhtään eikä nukkuakaan koko aikaa jaksanut ...
Tänään olo on ollut onneksi kuitenkin jo paljon parempi. Lepoa olen silti vielä tarvinnut enemmän kuin normaalisti, mutta jaksoin sentään jo vähän ommella ja leikkiä tyttöseni kanssa :).
Oli tyttökin innoissaan, kun äiti oli pitkästä aikaa touhussa mukana,
hurrasi oikein kun kerroin, että äiti on jo melkein terve =).
Mies kävi ostamassa viikonloppuna uuden kameran ja tiesin, että voin taas luottaa hänen valintaansa. Hyvä tuli :).
Panasonic DMC-LX3. Vähän isompi pokkari, jossa säätömahdollisuuksia ihan kivasti. Nyt vain pitäisi saada nuo silmät vielä täysin kuntoon, jotta voisin tavailla maailman pienimmällä tulostetun suomalaisen ohjekirjasen läpi ja aloittaa perehtymisen mitä milläkin säädöllä saa aikaan ... Juu, olen sitä lajia joka lukee myös ohjekirjoja ;).
Mutta, koska nyt talossa on kamera ja äiti on lähes jo voimissaan tarkoittaa se sitä, että on taas jotain pientä esiteltävää.
Minulla nämä ompelukset tuntuvat muuttuvan jatkuvasti romanttisempaan ja romanttisempaan suuntaan ... mutta minkä sille mahtaa kun mielestäni tähän kuului laittaa
vaaleanpunaista nauhaa ja brodyyriä :o).
Tämän pussukan laitan tuonne Huuto.net:iin myytäväksi (nimimerkillä Helist1n), kunhan saan ilmoituksen laadittua.
Näitä on hirmu kiva ommella ja koska itsellä ei ole tarvetta monille pussukoille, niin laitetaan eteenpäin.
Sain vihdoin myös oman enkelisydämeni valmiiksi :). Viikon tämä ehti olemaan jo nappia vaille valmis, mutta taudin kourissa voimat eivät riittäneet edes yhden pienen napin ompeluun.
Nyt on sekin paikoillaan!
