Taulun paikka

Vähän keltaista spraymaalia ja jo vain kirpparilta ostetut kehykset piristyi kummasti.

Kivanvärisistä puuvillalangoista virkatuista sydämistä ja Ikean peruskehyksistä syntyi samoin ihan kiva taideteos.

(Huomaa kuinka hiihtolomamainen keli tuolla ulkona on ... ihan kuin olisi huhtikuu! Voi ärsytys, hiihdä tässä sitten...)

 

 

Mutta minne nämä taulut sitten laittaa, siinäpä vasta pulma. Mulla on ikuinen ongelma: olisi kiva, että seinillä on tauluja, mutta kun mun mieli muuttuu tämän tästä taulujen sijainnin suhteen plus mitä kuvaa milloinkin innostaa katsella niin en osaa päättää minne ruuvijälkiä kannattaa tehdä. Tauluhyllyt on joissain paikoissa ihan kivoja ja näppäriä mutta ei mun mielestä joka puolella.

Sohvan yläpuolella seinä ammottaa tyhjyyttään. Siinä joku tosi iso mustavalkoinen valokuvataulu voisi olla ihan makee, mutta mitä kuvaa viitsii katsella vuodesta toiseen ...

Vai pitäisikö ennemmin tehdä kollaasi jostain tällaisista pienemmistä tekeleistä ..

Äh, en tiedä.

Nää on näitä first world problemeita :).

Jatkan pähkimistä ja lomailua.

See you :) ! 


PS. Sydämien ohje löytyi täältä.

Lapselle alpakkaa

Ihmeiden aika ei ole ohi.

Multa valmistui neule, odotas, viidessä kuukaudessa! 

 

 

Inspiraation malliin taisin saada tästä Johannan Skappelista kun tajusin, että noinkin yksinkertaisesti voi neuloa - pelkillä kaula-aukkokavennuksillakin voi pärjätä. Tämä tyyli sopii mun hätäiselle luonteelle. Mä kun ahdistun neuleissa kaikenmaailman kavennuksista samoin kuin kaula-aukon huolittelusta (josta syystä useimmat mun neuleet jää keskeneräisiksi) - tässä ei ole kumpaakaan :). Tai no, onhan toki ne muutamat kaula-aukon kavennukset, mutta ne mäkin sentään kestin.

 

 

 Malli oli taas hivenen eläväinen ja nää poseerausasennot on .. hmm.. omalaatuisia ...

 

 Vapaasti tulkiten tässä on kyseessä kiitos ja kumarrus äipälle ..

 

 

 

Ohjeentapainen:

 

Koko noin 130/140cm.

Mä käytin lankana Drops Alpacaa mutta varmasti mikä tahansa muukin suht ohut lanka käy. Tai varmaan paksumpikin mutta silloin neule ei laskeudu ihan yhtä hyvin.

 

 

Loin 3,5 pyöröpuikoille 168 silmukkaa ja kudoin tasona (voisi tehdä pyörönäkin) ensin pari kerrosta 1o, 1n joustinneuletta ja sitten vain ainaoikeaa kainaloon asti, niin että kainalo-helmapituudesta tulee mieluisa. Meidän tapauksessa noin 34cm.

Sen jälkeen puolet silmukoista eli 84s odottaan apulangalle ja toisella puolella jatkoin tasona kaula-aukolle asti, noin 12cm.  

Kaula-aukosta tein avaran, koska tuo mun kutittamiselle, pistämiselle, painamiselle, kiristämiselle (mille tahansa tuntumiselle) herkkä tyttöni ei kestäisi sitä jos neule osuisi paljaalle iholle sillä seurauksella, että neule jäisi kaappiin. Jos oikein muistan niin keskellä edessä päättelin ensin 31 silmukkaa ja sen jälkeen joka toisella kerroksella ensin 3 x 2 s ja vielä 3 x 1 s. Sitten vaan lopuksi päättelin jäljellä olevat olkapään 22 silmukkaa.

 

Takakappale muuten samaan tapaan mutta kudoin ehkä 4cm pidempään ennen kuin aloitin kaula-aukon kavennukset. Takana päättelin ensin 32s ja sitten joka toisella kerroksella 4 x 1s. Loppujen olkapään silmukoiden päättely, olkasumojen ja sivusauman ompelut ja voila - neule on valmis :).

 

 

Ruususen ohje on Delfialta eli täältä. Olipa muuten helppo ja hauska tapa tehdä ihan näyttävä koriste!

 

Neule tuli jo koulussa testattua: neito itse tykkäsi, hyvin kuulemma lämmitti ja keräsi vieläpä muutamien luokkakavereiden ihailevat huokailut eli toimii :). Mutta lapsen tuli sitten testattua (kahteen kertaan, aargh) myös, että loikoilu tämän meidän perheen karvaisimman otuksen häkin lattialla ei toimi ko. neule päällä. 

Ainakaan äidin mielestä. 

On meinaan sairaan kiva nyppiä yksitellen kaikki ne neuleeseen tarttuneet heinänpalaset silmukoiden sisältä ... toistamiseen ... alkaa tällä menolla kohta hermostakin nyppiin.

 

Terkut!

Arki-iltaa

Töistä kotiin ajelua (aurinkolasit silmillä, jei).

Työärsytysten itsekseen murisemista.

Koululaisen halimista.

Koululaisen kanssa keskustelua aiheesta "kaikki kiusaa". (Lopputulema, että kaksi luokkalaista sanonut vähän kurjasti.)

Koululaisen läksyjen tarkistus ja ohjaus.

Koululaisen ruokkiminen ja lähettäminen lenttisreeneihin.

Kynttilät palamaan, kahvi kuppiin, neule esiin.

Äidin lepohetki :).

Ei mulla muuta. Palaillaan :).

Tavarat pois lattialta!

Koululaisen mielestä lattia on maailman näppärin ja paras tavaroiden säilytyspaikka.

Äidin mielestä ei.

Tuttu virsi.

Mm. kesken oleva kirja ja lehdet ovat aina lattialla - toki yöpöydän puuttuessa niille ei ole mitään luontevaa paikkaa ollutkaan. 

Nyt on :).

 

Tuo mun tokaluokkalaiseni ei ole suureksi pettymyksekseni osoittanut minkäälaista intohimoa lukemista kohtaan. Kuunnella tykkää kyllä kun luetaan mutta itse ei viitsisi lukemisen vaivaa nähdä. Innostaa, kannustaa ja patistaa täytyy, jotta lukuharjoitusta tulisi ja jotta lukutaito kehittyisi entisestään.

Noh, minähän en niin helpolla lannistu ja olen toiveikas josko kyse olisi vain siitä, että sopivan mukaansatempaavaa tarinaa ei ole vielä löytynyt :). Nyt tutustutin tyttöni Viisikon pariin - kirjasarja jonka pauloissa itse olin samanikäisenä. Saa nähdä mitä tästäkin tulee ... osoittautuuko kirja vielä liian haastavaksi kärsimättömälle lapselleni vai olisiko tässä vihdoin kirja, jonka juoni tempaa tyttöni mukaan.

Kirpsakkaa alkavaa viikkoa :) !

 

Aarreaitta

Mulle on auennut uusi aarreaitta - Pinterestin ilmaiset tulostettavat. Vitsi mitä kivoja juttuja se on pullollaan ja ihan ilmaiseksi!

Täällä on siis tulostin laulanut ja liimaa ja kaksipuoleista teippiä on kulunut.

Adventtikalenterin olin päättänyt tehdä jo aiemmin mutta tänään sitä tehdessä (miten niin jäi taas tämäkin homma viimetippaan..) muutin lennosta alkuperäistä suunnitelmaani Pinterestin innoittamana. Mun mielestä nätimpi tuli näin :).

Numerolaput  

Chevron kuvioinen (onko se sitten kalanruoto Suomeksi) paperi

Paperipussin teko-ohje

 

  

Viikko sitten juhlittiin tytön 8v synttäreitä ja toki niitäkin varten piti tulostella kaikkea kivaa :).

Kirjaimet karkkibaari- ja booli-nauhoihin

Popcorn purkit

Nuo 8-numerotkin popcorn purkkien kyljessä on jostain Pinterestin syövereistä kaivettu mutta niitä en laittanut itselleni talteen.

Ei muuta kuin surffailemaan ja tulostelemaan - se on hauskaa :) !

 

Synttäriaskarteluja

Täällä vähitellen valmistaudutaan edessä oleviin 8 vee juhliin.

Kaverisynttäreille väkerrettiin typyn itsensä kanssa kutsukortit.

Hamamallin nappasin Pinterestistä (oon taas niin syvällä Pinterest-koukussa ettei mitään rajaa ...) ja kakkusten taakse liimattiin vielä magneettinapit. Jää kutsun saaneille siitä siten  pidempiaikaisempaakin iloa :). 

Muistan elävästi kuinka lapsen 1v synttärijuhlia ennen jynssäsin kodin suunnilleen kattoja myöten puhtaaksi - oli ne juhlat niin spesiaalit ja sitä oli ihan täpinöissään. Edelleen joka vuosi tuon kauan toivotun lapsen syntymäpäivä on mullekin hyvin erityinen päivä ja ison juhlan aihe mutta yltiöpäisen siivoilun sijaan keskityn nykyään enemmänkin koristeluun :). Täksi vuodeksi kokeilin tehdä PomPomeja (ohje mistäs muusta kuin sieltä Pinterestistä).

 

Ihanaa, huomenna on taas perjantai!

 

Pölyttynyt ompelukone esillä

Täällä on vähän surruteltu. Ompelukoneella ja saumurilla, pitkästä aikaa.

Ihan vallan kotitunika ja yöpuku :).

 

Kaikki lähti siitä kun mä tarvitsin uuden yöpuvun. Tai sellaisen kotiasun mikä olisi kiva laittaa saunan jälkeen päälle tai aamulla ekaksi, jotain pehmeää ja kivannäköistä. Haluaisin tämän Nanson Noitarumpu olomekon mutta koska se on niin turkaisen kallis ja kangaskaapit on täynnä kankaita niin päätin että nyt saa pelkkä kankaiden säilöminen riittää.

Kankaaksi valikoin Myllymuksujen bambujoustofroteen (ihanan pehmeä päällä!) ja malli syntyi ilman kaavoja, mittaillen ja leikellen. Tunikan tein, sellaisen vähän laatikkomallisen. Lopputulos ihan jees. Ei tällä mitään mitaleja voiteta mutta ihan jees. 

Sama kangas mutta vihreänä versiona muuntautui tytön pitkähihaiseksi yömekoksi. Kaavat siihen oli taas Ottobresta, taisi olla 6/09 numerosta ellen väärin muista. Samalla kaavalla ompelin aikoinani tämän, nyt vain kolme numeroa isommassa koossa :).

Tänään oli tuon heppahullun tyttöni ratsastustallin Halloween-tapahtuma.

Tyttö halusi osallistua tapahtuman kepparikisaan ja koska kepparin suitset oli päässeet hukkumaan niin uudethan ne oli eilen ommeltava.

Tovin sain nauhoja pyöritellä (mä en tiedä hevosista enkä suitsista tuon taivaallista) ja katsoa leluhepan suitsista mallia, jotta sain mitään aikaiseksi mutta mä tein sen. Otsaremmi näistä kuulemma jäi puuttumaan mutta kelpasivat onneksi tällaisenaan ja kisasuoritustakaan ei moinen puute haitannut :).  Kisassa oli kivaa ja ruusukkeenkin sai hyvästä kisaosallistumisesta eli oli oikein nappi-ilta :).

Leppoisaa sunnuntaita! Toivottavasti huomenna olisi vähän jotain muutakin kuin pelkkää vesisadetta ja harmautta ..